Kategoria: Uncategorized

Varsinais-Suomessa, kuten lähes koko maassa, on ollut poikkeuksellisen lämmin kesä aivan kevättä myöden. Tämä tarkoittaa mansikan osalta sitä, että sato on ollut hieman normaalia aikaisempi. Kun lisätään kuvioon myös tänä vuonna normaalilla paikallaan, eli tavallista myöhempänä ajankohtana ollut juhannus, ei perinteinen ”mansikat kypsyvät juhannuksen jälkeen” ole enää pitänyt alkuunkaan paikkaansa.

Paraislaisella Keskylän luomutilalla mansikan poiminta on aloitettu etelärinteisiltä avomaan pelloilta jo hyvissä ajoin ennen juhannusta, ja ”vaikuttaakin siltä, että parin viikon sisällä mansikkakausi on jo lähes kokonaan ohi” kertoo viljelijä Jari Koskinen

Pakastamisella alkaa siis olla kiire, mikäli mielii kesän herkkuja vielä pakkaseen saada.

”Tänä kesänä mansikan kysyntä on kuitenkin ollut kiitettävää myös ennen juhannusta, joten ongelmiin sadon kanssa emme ole joutuneet. Olemme onnistuneet myös pakastamaan osan kesän mansikoista valmiiksi talven rasiamyyntiä varten.” Jari Koskinen jatkaa.

Mansikka ei nauti liiasta helteestä, kuten ei suuri osa ihmisistäkään.

Mansikalle paras sää on puolipilvinen, yöllä hieman viileä ja päivällä juuri kahdenkymmenen asteen yläpuolella seilaava kesäkeli. Kun helleraja ylittyy päivittäin, eikä yölläkään ole kovin viileää, alkaa kasvi helposti stressaamaan ja marjasta saattaa tulla pienempää eikä niin aromikasta. Tällöin kasvi käyttää suuren osan voimastaan hengissä pysymiseen ja itsensä jäähdyttämiseen. ”Tämä aiheuttaa normaalia enemmän työtä laadunvalvonnassa ja pakkauksessa, mutta asiakkaalle asti keli ei saisi mansikan laadussa näkyä negatiivisessa mielessä.” toteaa tilan isäntä Jari Koskinen

Positiivista kuitenkin on se, että jokaisessa mansikassa on suunnilleen sama määrä vitamiineja koosta riippumatta, sillä loppuvaiheessa mansikka kasvaa lähinnä kokoa, eikä sen vitamiinien määrä juurikaan lisäänny.

Vadelman satokausi alkaa parin viikon päästä, herukoiden hieman myöhemmin.

Tilanne Keskylän tilan vadelmapelloilla näyttää kiitolliselta, ja vadelmaa päästään poimimaan arviolta parin viikon päästä, heinäkuun puolivälissä.  Kesällä 2021 vadelmaa on mahdollista tulla poimimaan Keskylän tilalle myös itse.

Viime vuosi on ollut aikaisin kukkivan mustaherukan kannalta hankala, sillä kohtalaisen myöhään keväällä tulleet yöpakkaset ovat vioittaneet suuren osan kukkasista. Tänä vuonna tilanne kuitenkin on toinen, ja herukkapensaissa on suuri määrä raakaa marjaa kypsymässä. Jotta herukka on hyvää ja aromikasta, pitää sen olla niin kypsää, että se melkein varisee itsekseen irti pensaasta. Herukka kypsyy tämänhetkisen arvion mukaan elokuun alkupäivinä. Mahdollisesti erityisen lämpimän kevään vuoksi jopa muutaman päivän normaalia aiemmin.

Mansikkahinnasto aukeaa tästä, ja tilaamaan pääset tätä painamalla!

Vadelman hinta on puheenaihe, joka käy kuumana loppukesästä kun vadelmaa pelloilta poimitaan ja sitä markettien edessä ja toreilla myydään.

Vadelma maksaa keskylän tilalla valmiiksi pakasterasioihin pakattuna 25,20 €/kg (2 LK) – 31,20 €/kg (1 LK)

Viimeaikoina vadelman pakkauskoko sekä rasioiden osalta että rasioiden määrä laatikossa on vaihdellut suuresti myyjästä ja ostopaikasta riippuen.

Olenkin koonnut tähän artikkeliin hieman materiaalia vertailua helpottamaan sen suhteen, mitä vadelma maksaa missäkin pakkauskoossa.

Kuten ylläolevasta taulukosta huomaa, vadelmalaatikon hinta ei suoraan kerro vadelman kilohintaa, eivätkä vadelmalaatikoiden hinnat ole keskenään tästä syystä välttämättä vertailukelpoisia.

Lisäksi huomioon on hyvä ottaa myös vadelmalajike ja se, miten se on tuotettu.

Vaikka tavanomaisesti viljelty vadelma on näyttävä ja komea, kohtalaisen helposti poimittava ja myyvän näköinen, on se usein lajiketta joka on kehitetty suuri koko ja näyttävyys sekä sadontuotto edellä.

Voidaan ajatella, että jos tuotteeseen pumpataan vettä ja kasassa pitävää rakennetta enemmän kuin se luonnollisesti olisi valmis vastaanottamaan, ja jos samaan aikaan ei kuitenkaan lisätä aromien määrää, jää maku helposti jälkeen villivadelmalle joka kasvaa omaan tahtiinsa.

Vadelman luonnollinen leviämistapa uusille alueille on aikojen alusta ollut niin kutsutusti mahan kautta. Linnut ja eläimet ovat popsineet vadelmaa pensaasta ja ulostaneet sen kilometrien tai kymmenien päähän alkuperäisestä paikasta.

Jotta vadelma on eläimille kelvannut, on sen toki pitänyt maistua hyvältä ja samaan aikaan olla jollain tavalla ravinteikasta.

Kun ihminen aikanaan on ruvennut vadelmaa kehittämään parempaan suuntaan, on määrääväksi tekijäksi asetettu kaupallisesti merkittävät seikat. Ulkonäkö, sadontuotto ja poiminnan helppous.

Näillä ei välttämättä ole enää mitään tekemistä maun ja aromin kanssa.

Me Keskylän tilalla viljelemme aromikasta ja hyvin lähellä villivadelman makua (ja kokoa) olevaa Muskoka-lajiketta. Annamme vadelmiemme nauttia auringosta ja kasvaa ja kypsyä omaan tahtiinsa ilman väkilannoitteita ja kasvutunneleita.

Emme myöskään ruiskuta vadelmia myrkyillä, jolloin voit olla varma, että saat suuhusi takuulla myrkkyjäämistä puhtaita vadelmia.

Monet kerran vadelmaamme maistaneet ovat jääneet asiakkaiksemme tuleviksi vuosiksi. Joku siinä luomuvadelman maussa siis vetää puoleensa.

Sen enempää perustelematta tarjoan tähän linkin vadelmahinnastoomme ja tilauslomakkeeseen. Vadelmakausi jatkuu vielä.

Vaikka, tai ehkä juuri siksi, että joulu jo meni ja suurimmat kiireet rahoittuivat, ehtii leipomaan joulun perinteistä herkkua, joulutorttua.

Ajan ja kvittenhillon kanssa.

Joulutorttujen täytteenä nähdään tai maistellaan perinteisesti luumua, omenaa ja aprikoosia. Kaikki hieman saman makuisia, kaksi niistä jopa saman värisiä keskenään. Eikä tämä uusi tulokas nimeltään ruusukvittenhillo näistä kahdesta värin puolesta juuri poikkea. Sekin on kellertävää.

Ja hyvää.

Ruusukviten on pieni ja kova, matalassa pensaassa kasvava hedelmä, jonka kiiltävän kuoren alla sykkii posket lommolle vetävä happamuus. Tämän happamuuden, runsaan c-vitamiinipitoisuuden ja kellertävän värinsä vuoksi kvitten on mainiota raaka-ainetta hieman erilaiseen hilloon.

Happamia ja pektiinipitoisia hilloja on hyvä maistella juustojen, keksien ja muiden pikkusuolaisten makupalojen kanssa. Näissä kvittenin happamuus tuo mukavan lisän muuten tavallisiin (tai erikoisiin) juuston aromeihin.

Mutta hypätäänpä esittelystä asiaan. Ruusukvittenhillo on erään kvittentietoisen asiakkaamme kertoman mukaan mitä mainiointa täytettä joulutorttuihin. Ja niin se todella vaikuttaa olevan.

Ylläoleva kuva asian jossain mielessä todistaa. Ja uunista tuleva ihana aromi vahvistaa. Ruusukvittenhilloa voi mainiosti käyttää joulutortun täytteenä.

Mansikkakakku on erinomainen herkkupöydän tarjoiltava ylioppilasjuhliin ja muihin kesäisiin kokoontumisiin.

Mansikkakakun voi tehdä toki pakastemansikasta mutta usein ylioppilasjuhla-aikaan on myös tuoretta mansikkaa saatavana mansikkakakun koristeeksi.