Luomumansikka – Mansikan matka pellolta suuhun.

Luomumansikka on eräs tilamme tärkeimmistä viljelykasveista ja artikkeli johon panostamme kaiken osaamisemme saadaksemme toimittaa kuluttajille maailman parasta mansikkaa* myös tulevaisuudessa.

Luomumansikka alkaa taimesta

Luomumansikan taival alkaa pienestä taimesta joiden tekemisen aloitamme jo talvella,  lumen vielä ollessa maassa ja pakkasen tuivertaessa mansikkapeltojamme.

Tuotamme mansikan taimia sekä omaan käyttöömme että myytäväksi luomuviljelijöille ympäri Suomen.

Taimet mansikkapeltoon keväällä tai syksyllä

Syksyllä istutamme muovilla katettuihin mansikkapenkkeihin pieniä mansikan paakkutaimia jotka antavat pienen sadon seuraavana kesänä. Mansikan pääsato saadaa yleensä toisena ja kolmantena kasvuvuonna jonka jälkeen marjakoko rupeaa hiipumaan ja määrä hieman vähenemään.

Yleensä mansikasta saadaankin noin 3-4 satoa jonka jälkeen kasvusto uusitaan eri paikkaan. Näin ylläpidetään viljelykiertoa joka osaltaan vaikuttaa maan kuntoon ja seuraavien vilejlykasvien satomahdollisuuksiin.

Keväällä voimme perinteisten pienen paakkutainten lisäksi istuttaa myös pakkasessa talven ja kevään viettäneitä niinsanottuja satotaimia. Nämä ovat jo noin vuoden vanhoja ja ehtineet kehittää itselleen kukka-aiheet tyviosan sisään. Satotaimista saadaan kohtalaisen hyvä sato jo istutusvuonna kun ne istutetaan peltoon sopivaan aikaan keväällä / kesällä.

Mansikan luomutaimet lähikuvassa
Luomumansikan pieni paakkutaimi on pian valmiina peltoon kasvamaan.

Mansikan lannoitus varmistaa maukkaan sadon

Luomumansikka pitää huolella lannoitetusta maasta. Aloitamme mansikkamaan yleensä viherlannoituksella jossa typensitojakasvit käyttävät maan muita ravinteita typen talteenottamiseen. Tällaiset kasvit keräävät typpeä itseensä ja ne muokataan kasvukauden kestäessä maahan. Näin saamme luonnollisella tavalla osan mansikan tarvitsemasta typestä peltoon jo ennen mansikan istutusta.

Kasvukauden aikana luomumansikkaa lannoitetaan suoraan mansikkapenkkiin laitettavalla luomulannoitteella. Lannoitetta voi antaa sekä rakeena, nestemäisenä kastelun kautta tai näiden välimuotona lannoitustavasta ja käytettävistä välineistä riippuen.

Hellää harjausta keväällä, siitä nauttii luomumansikka

Keväällä kun mansikkapellot ovat kuivuneet riittävästi, harjataan mansikkakasvustosta pois syksyllä ja talvella kuivuneet lehdet ja muu kuollut kasviaines. Suoritamme harjauksen tilanteen mukaan joko käsin tai koneellisesti.

Mansikan harjauksen tavoitteena on vähentää riveissä olevaa herkästi homentuvaa lehteä ja muuta orgaanista ainetta. Harjaus myös antaa mansikkapuskalle tilaa kasvaa ja kehittää uutta lehteä ja kukkavarsia.

Rikkaruohoista eroon kitkemällä

Luomuviljelyssä ei käytetä mitään kemiallisia rikkaruohomyrkkyjä. Tästä johtuen mansikkarivit kitketään käsin rikkaruohoista. Kitkentä tehdään keväisin jotta mansikkakasvusto saa rauhassa keskittyä kasvamiseen kesän aikana.

Riviväli on mansikan etupiha, leikataan nurmea kesällä

Mansikkarivien väleissä oleva nurmi on sekä mukava kävellä että kaunis katsella. Tiheän leikatun nurmen tarkoitus on myös pitää haitalliset rikkaruohot poissa mansikan juurelta. Vaikka nurmi osaltaan vie maasta kosteutta, pitää se kuitenkin pellon kosteampana kuin jos riviväleissä olisi vain puhdasta multaa.

Riviväliseos pyritään valitsemaan siten että sen kasvu on tiheää muttei kuitenkaan niin kiipeävää että kasvusto nousisi mansikkapenkin päälle.

Toki pelloissa luonnollisesti olevat rikkakasvitkin ovat osa leikattua rivivälinurmea.

Poiminta aloittaa mansikan laadunvalvonnan

Mansikka kypsyy yleensä noin ”juhannuksen aikoihin” jolloin aloitetaan mansikanpoiminta ja pakkaus.

Poiminnassa keskitymme siihen että koreihin kerätään oikeanlaista mansikkaa oikeaan aikaan. Jos mansikka poimitaan liian kypsänä, ei se kestä kuljetusta juuri ollenkaan. Täysin kypsänä poimimme pääasiassa suoraan kuluttajille myytävät ja heti käytettävät mansikat.

Mansikka kypsänä poimittuna ja nautittuna on mansikkaa parhaimmillaan.

Toimitusajasta johtuen joudumme poimimaan tukkuliikkeisiin ja vähittäiskauppoihin menevät marjat hieman ennen kuin ne ovat aivan täysin kypsiä. Mansikat kypsyvät matkan aikana niin että kaupassa ja kuluttajan pöydällä ne ovat parhaimmillaan. Mikäli toimittaisimme täysin kypsänä poimittua marjaa kauppaan, olisi se ehtinyt ylikypsäksi jo ennen hyllylle pääsyän.

Pakkaus aloittaa luomumansikan matkan

Luomumansikka maistuu kesäiseltä. Suomalainen luomumansikka etiketissä.
Suomalainen luomumansikka on mansikkaa parhaimmillaan.

Toinen tärkeä osa laadunvalvontaamme on poiminnan jälkeen tehtävä pakkaustyö jonka aikana lajittelemme mansikat koon, kypsyyden ja muiden ominaisuuksien mukaan eri paikkoihin.

Hyväksymme ykkösluokan mansikaksi vain virheettömiä ja maukkaita kesäherkkuja.

Lajittelussa hylätyt mansikat eivät suinkaan päädy suoraan kompostiin vaan lajittelemme ne mehu– ja sosemarjaksi sekä tarvittaessa omaan käyttöömme talven aikana.

Hieman pienemmät mansikat pomimme kannattomana ja pakkaamme suosituksi pikkumarjaksi.

Luomumansikka tukkuliikkeiden kautta kauppoihin

Toimitamme luomumansikkaa sekä pienpakkauksissa tukkuihin ja niiden kautta vähittäisliikkeisiin että suoraan asiakkaillemme pieninä ja suurina määrinä.

Monet asiakkaat noutavat mielellään kesäherkut suoraan tilamyymälästämme. Toimitamme mansikkaa myös Turkuu ja lähialueille sekä bussirahtina Helsinkiin lähes päivittäin satokauden aikana.

Aikaista mansikkaa – luomumansikkaa kausihuoneista.

Vaikkei mansikkaa vielä aivan joka hetki saakkaan tuoreena, kotimaista ainakaan, on kausihuoneessa kasvatettu ja satotaimista istutettu aikainen mansikka hyvä lisä kesän tuoretarjontaan.

Mansikka auringon lämmössä jo heti keväällä

Kausihuoneissa kasvavat mansikat saavat nauttia kevään lämmöstä ja auringonpaisteesta vaikka ulkona yölämpötilat vielä käyvät pakkasen puolella ja pellolla oleva mansikka vasta heräilee horroksestaan.

Aivan lähipäivinä ja -viikkoina on kausihuoneissamme kasvavissa mansikoissa näkynyt selkeitä kevään merkkejä. Kukkavarret tulevat mansikan juuresta näkyviin, lehdet vihertävät kauniisti ja ensimmäiset kukat ovat jo aukaisseet terälehtensä ja paljastaneet kauniin keltaisen kukkapohjansa josta myöhemmin kehittyy mansikka – pullistunut kukinnon pohja.

Mitä enemmän kukkia sitä enemmän mansikkaa

Kuvassa mansikkapuskan keskeltä tulevat kukkavarret jotka ovat valmiina tuottamaan mansikkaa.
Mansikan juuren keskeltä puskevat keväällä kukkavarret joissa ovat kukat valmiina tuottamaan mansikkaa.

Luonto päättää mansikan määrän puskassa jo edellisenä vuonna. On pajon loppukesän olosuhteista ja mansikan hoidosta kiinni minkä verran mansikkapuska tuottaa kukkavarsia seuraavana keväänä. Kukkavarsien aiheet kehittyvät juurenniskan sisälle aina edellisenä vuonna.

Rönsyistä tehty perinteinen pieni paakkutaimi ei siis tuota mansikkaa vielä istutusvuonna vaan vasta oltuaan talven lepotilassa ja ehdittyään kehitellä kukkavarret itselleen.

Mansikan talvituhot verottavat mansikkasatoa.

Talven pakkaset saattavat vaurioittaa mansikan juurenniskan sisällä olevia kukka-aiheita jo ennen kuin kukista on mitään näkyvää tullut esille.

Maan läheisyydessä, lumipeitteen alla, pakkanen ei yleensä laske kovin alas mutta talvina jolloin lumipeite on ohut, tuuli kova ja pakkanen tulee yllättäen, paleltuu valitettavasti osa kukkasista eivätkä ne tällöin tuota mansikkaa käytännössä ollenkaan.

Paleltunut kukka joka ei tuota mansikkaa
Paleltuneen mansikan kukan tunnistaa mustuneesta tai tummuneesta kukkapohjasta

Yhdessä mansikkapuskassa on kuitenkin kukkavarsia ja kukkia suuri määrä joten yleensä muutaman kukan paleltuminen ei vaikuta ratkaisevasti satotasoon.

 

Mansikan hinta – mitä ja mikä mansikassa maksaa?

Mansikan hinta on jokakesäinen puheenaihe. Toisaalla kauhistellaan hintaa ja toisaalla taas taistellaan tuotantokustannusten, säätilan ja markkinatilanteen kanssa.

Mistä mansikan hinta sitten koostuu ja miksi se vaihtelee niin paljon? Siitä lyhyt artikkeli alla.

Jatka artikkeliin Mansikan hinta – mitä ja mikä mansikassa maksaa?

Halla – Mansikan keväinen uhka. Keskylän tilalla torjutaan hallaa sadettamalla.

Mitä halla on?

Keväällä kun lämpötila ei ole vielä pysyvästi asettunut plussan puolelle mutta päivällä on aurinkoista ja lämmintä, uhkaa mansikkakasvustoa ja mansikkasatoa kiusa nimeltä halla.

Halla on tilanne jossa lämpötila laskee yöllä hieman pakkasen puolelle noustakseen taas päivää kohti reilusti plussalle. Halla vahingoittaa mansikan kukkapohjia eli juuri niitä osia joista aikanaan kasvaa mansikan syötävä osuus, paisunut kukkapohja.

Hallan aiheuttaman tuhot mansikalle.

Mansikka kestää hallaa hyvin huonosti. Jo yhden – puolentoista asteen pakkanen yöllä saatta vahingoittaa kukkapohjaa pysyvästi ja estää mansikan kehittymisen syötäväksi asti.

Hallan vahingoittaman kukkasen tunnistaa siitä että normaalisti keltainen kukkapohja on muuttunut keskeltä mustaksi. Halla voi tehdä tuhojaan myös silloin kun kukkanen ei ole vielä havaittavasti auennut.

Hallantorjunta sadettamalla.

Mansikkaviljelmillä hallaa torjutaan yleensä sadettamalla. Yöpakkaseen verattuna lämmin vesi riittää pitämään kasvuston lämpötilan senverran plussan puolella että vaurioita ei pääse syntymään. Hallasadetuslinjastot on hyvä rakentaa valmiiksi hyvissä ajoin keväällä jotta tilanteen niin vaatiessa ne voidaan ottaa nopeasti käyttöön.

Hallavaara on yleensä ohi kesäkuun puoleenväliin mennessä jolloin sadetuskaluston voi purkaa pois muiden hoitotoimenpiteiden tieltä.

Harsot hallantorjunnassa.

Hallaa voidaan torjua myös harsoilla ja harsoilla sekä sadetuksella yhtaikaa. Harsot pitävät jonkin verran lämpöä allaan ja päältäpäin tehtävä sadetus tehostaa vaikutusta lämmittämällä harsoa ja hallaharson alla olevaa ilmaa lisää.

Harso myös jonkin verran aikaistaa satoa ja pitää linnut poissa mansikan kimpusta. Harsoa käytettäessä se on hyvä siirtää poiminnan jälkeen takaisin paikalleen jolloin saadaan maksimaalinen hyöty sekä lämpötalouden että tuholaistorjunnan kannalta.

Mansikan kastelu ja hallasadetus

Kun halla ei pääse pilaamaan kukkapohjia, syntyy niistä kauniita mansikoita.
Kun halla ei pääse pilaamaan kukkapohjia, syntyy niistä kauniita mansikoita.

Mansikkaa kastellaan normaalisti tihkukastelumenetelmällä joka ei haittaa rivinväleissä tehtäviä töitä mutta hallasadetusta ei tällaisella menetelmällä pysty toteuttamaan vaan se on tehtävä maan pinnalla olevilla sadettimilla. Nämä haittaavat esimerkiksi rivivälinurmen leikkausta ja mansikkakasvustojen keväällä tehtävää harjausta.

Päältäkastelu mansikan kasvukauden kastelussa.

Mansikkaa on hyvä kastella etupäässä riviväleihin asenetuilla tihkuletkuilla. Tihkukastelussa vesi menee juuri sinne missä sitä tarvitaan – juuriin. Tihkukastelu ei myöskään kastele poimittavaa mansikkaa jolloin homevaara pellolla pienenee olennaisesti.

Torjutaan siis hallaa päältäpäin ja kastellaan kasvustoa tarpeen vaatiessa muuten suoraan juurille.

Koska mansikat kypsyvät? Mansikka-aika tule joka kesä!

Koska mansikat kypsyvät?

Koska mansikat kypsyvät? Mansikka-aika tulee yleensä juhannuksen jälkeen.
Kaksi mansikkaa, kuin kaksi marjaa!

Mansikat kyspyvät yleensä heinäkuun alkupuolella, ”juhannuksen jälkeen”. Kypsymiseen vaikuttaa mansikan talvehtimisen lisäksi lämpösumma eli se, paistaako aurinko ahkerasti vai piilotteleeko se pilvien takana.

Sateisina kesinä mansikka kypsyy hitaasti ja satokausi on yleensä pidempi kuin aurinkoisina kesinä jolloin mansikat kypsyvät yleensä yhdessä hujauksessa.

Kauanko mansikkaa saa?

Yhden mansikkalajin satokausi kestää yhdellä tilalla yleensä noin kaksi – neljä viikkoa, olosuhteista riippuen. Satokauden pituuteen vaikuttavat mansikkakasvuston ikä, säätila sekä se, kuinka pientä marjaa pellosta on vielä kannattavaa kerätä.

Miksi mansikan hinta vaihtelee?

Mansikan hinta vaihtelee yleensä tiloilla satokauden ja kysynnän mukaan. Aurinkoisina päivinä, kun mansikkaa tulee paljon, voi hinta olla kilpailusta johtuen hyvinkin alhainen.

Miten mansikan koko vaihtelee satokauden aikana?

Alkusadon mansikat ovat yleensä suurimpia. Loppusadon aikaan marjakoko pienenee mutta maku yleensä pysyy yhtä hyvänä ja jopa paranee loppua kohden. Työmäärä kiloa kohti toki on suurempi marjakoon pienetessä.

Koska mansikkaa kannattaa ostaa?

Tilaltamme voit ostaa mansikkaa rauhallisin mielin mihin aikaan satokaudesta tahansa koska mansikkamme hinta pysyy koko kauden ajan samana. (Pienenä poikkeuksena aivan alkusadon mansikat jotka viljelemme kasvihuoneessa.)

Suurimmat mansikat kyspyvät satokauden alussa ja marjakoko pienenee loppusatoa kohden. Parhaiten varmistat mansikkatarpeesi täyttymisen tilaamalla mansikat heti kauden alkaesssa.

 

Luomumansikka Helsinki, Espoo, Munkkiniemi, Kamppi

Haluaisitko laadukasta ja herkullista Luomumansikkaa aivan Helsingin keskustaan – Kampin linja-autoasemalle, Munkkiniemeen, tai Espooseen toivomanasi päivänä, aamulla poimituista marjoista pakattuna?

Me Keskylän tilalla olemme jo toimintamme alusta asti toimittaneet tuoretuotteitamme myös pääkaupunkiseudun asiakkaille helposti ja yksinkertaisesti pikaisena bussirahtina. Lue tästä kuinka luomumansikat löytävät Helsinkiin